Abckiriasta tekoälyyn
Katsauksessa selvitetään suomen kielen tuloa oppiaineeksi, sen esteitä ja hyväksyntää vuonna 1843. Historia kytkeytyy opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmat ovat määrittäneet oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä eri tavoin. Niissä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan kronologisesti. Äidinkieli on ke...
Saved in:
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Article |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Finnish Society for the History of Education
2024-10-01
|
| Series: | Kasvatus & Aika |
| Subjects: | |
| Online Access: | https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/142232 |
| Tags: |
Add Tag
No Tags, Be the first to tag this record!
|
| _version_ | 1850284966688063488 |
|---|---|
| author | Katri Karasma |
| author_facet | Katri Karasma |
| author_sort | Katri Karasma |
| collection | DOAJ |
| description | Katsauksessa selvitetään suomen kielen tuloa oppiaineeksi, sen esteitä ja hyväksyntää vuonna 1843. Historia kytkeytyy opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmat ovat määrittäneet oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä eri tavoin. Niissä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan kronologisesti. Äidinkieli on kehittynyt kahden oppitunnin tuntimäärästä koulun runsastuntisimmaksi aineeksi, voidaan sanoa koulun tärkeimmäksi aineeksi, sillä se on kaiken oppimisen perusta. Oppimateriaalin muuttumista sivutaan jonkin verran. Vertailujen tuloksena päädytään esittämään seitsemän vaihetta. Viimeisenä on digitaalisuus. Internetin yleistymisen älypuhelimiin vuodesta 2009 katsotaan horjuttaneen paperikirjojen lukemista ja johtaneen lukemisen vähenemiseen. Koulun kirjallisuuden opetus on muuttunut kansallisen identiteetin vahvistamisesta entistä enemmän demokraattisten toiminta- ja vaikutusvalmiuksien kehittämiseen kuten myös virikkeiden antamiseksi oppilaan kulttuuripersoonallisuuden kasvua varten. Draamamenetelmien käytön ja toiminnallisen kieliopin avulla äidinkielestä tulee oppiaineena mieluisampi kasvavalle nuorelle. Opettajien koulutuksessa draamalle pitäisi olla enemmän aikaa. Opetussuunnitelmista toivotaan vastaisuudessa tiiviimpiä ja selkeämpiä, kuten esim. Virossa, eikä 500-sivuisia järkäleitä kuten Suomessa. Suomeen tarvittaisiin kaanonin kokeilua.
|
| format | Article |
| id | doaj-art-88d64398ac5d4bb9bbb8dcf203967d2e |
| institution | OA Journals |
| issn | 1797-2299 |
| language | Finnish |
| publishDate | 2024-10-01 |
| publisher | Finnish Society for the History of Education |
| record_format | Article |
| series | Kasvatus & Aika |
| spelling | doaj-art-88d64398ac5d4bb9bbb8dcf203967d2e2025-08-20T01:47:25ZfinFinnish Society for the History of EducationKasvatus & Aika1797-22992024-10-0118310.33350/ka.142232Abckiriasta tekoälyynKatri Karasma0Turun yliopistoKatsauksessa selvitetään suomen kielen tuloa oppiaineeksi, sen esteitä ja hyväksyntää vuonna 1843. Historia kytkeytyy opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmat ovat määrittäneet oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä eri tavoin. Niissä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan kronologisesti. Äidinkieli on kehittynyt kahden oppitunnin tuntimäärästä koulun runsastuntisimmaksi aineeksi, voidaan sanoa koulun tärkeimmäksi aineeksi, sillä se on kaiken oppimisen perusta. Oppimateriaalin muuttumista sivutaan jonkin verran. Vertailujen tuloksena päädytään esittämään seitsemän vaihetta. Viimeisenä on digitaalisuus. Internetin yleistymisen älypuhelimiin vuodesta 2009 katsotaan horjuttaneen paperikirjojen lukemista ja johtaneen lukemisen vähenemiseen. Koulun kirjallisuuden opetus on muuttunut kansallisen identiteetin vahvistamisesta entistä enemmän demokraattisten toiminta- ja vaikutusvalmiuksien kehittämiseen kuten myös virikkeiden antamiseksi oppilaan kulttuuripersoonallisuuden kasvua varten. Draamamenetelmien käytön ja toiminnallisen kieliopin avulla äidinkielestä tulee oppiaineena mieluisampi kasvavalle nuorelle. Opettajien koulutuksessa draamalle pitäisi olla enemmän aikaa. Opetussuunnitelmista toivotaan vastaisuudessa tiiviimpiä ja selkeämpiä, kuten esim. Virossa, eikä 500-sivuisia järkäleitä kuten Suomessa. Suomeen tarvittaisiin kaanonin kokeilua. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/142232äidinkielen opetuksen historian vaiheetopetussuunnitelmatkirjallisuuden opetusdraamakasvatustoiminnallinen kielioppi |
| spellingShingle | Katri Karasma Abckiriasta tekoälyyn Kasvatus & Aika äidinkielen opetuksen historian vaiheet opetussuunnitelmat kirjallisuuden opetus draamakasvatus toiminnallinen kielioppi |
| title | Abckiriasta tekoälyyn |
| title_full | Abckiriasta tekoälyyn |
| title_fullStr | Abckiriasta tekoälyyn |
| title_full_unstemmed | Abckiriasta tekoälyyn |
| title_short | Abckiriasta tekoälyyn |
| title_sort | abckiriasta tekoalyyn |
| topic | äidinkielen opetuksen historian vaiheet opetussuunnitelmat kirjallisuuden opetus draamakasvatus toiminnallinen kielioppi |
| url | https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/142232 |
| work_keys_str_mv | AT katrikarasma abckiriastatekoalyyn |