Työmarkkinakulttuuri, geopolitiikka, suhdannetekijät – selityksiä Suomen työmarkkinoiden murroksille

Kesällä 2023 nimitetty Petteri Orpon hallitus sopi hallitusohjelmassaan historiallisen laajoista lainsäädäntöteitse toteutettavista työelämäuudistuksista, joista moni on jo ehditty toteuttaa. Uudistukset rajoittavat lakko-oikeutta, heikentävät työttömyysturvaa ja irtisanomissuojaa sekä laajentavat...

Full description

Saved in:
Bibliographic Details
Main Authors: Ilkka Kärrylä, Maiju Wuokko
Format: Article
Language:Finnish
Published: Työelämän tutkimusyhdistys ry 2025-04-01
Series:Työelämän tutkimus
Online Access:https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/156616
Tags: Add Tag
No Tags, Be the first to tag this record!
_version_ 1849733174842621952
author Ilkka Kärrylä
Maiju Wuokko
author_facet Ilkka Kärrylä
Maiju Wuokko
author_sort Ilkka Kärrylä
collection DOAJ
description Kesällä 2023 nimitetty Petteri Orpon hallitus sopi hallitusohjelmassaan historiallisen laajoista lainsäädäntöteitse toteutettavista työelämäuudistuksista, joista moni on jo ehditty toteuttaa. Uudistukset rajoittavat lakko-oikeutta, heikentävät työttömyysturvaa ja irtisanomissuojaa sekä laajentavat paikallista sopimista. Pohdimme kirjoituksessamme, millaiset historialliset tekijät voivat selittää Suomessa otettuja askeleita poispäin pohjoismaiselta sopimisen linjalta. Miksi työnantajat tukevat tai tavoittelevat tällaista muutosta? Onko Suomen työmarkkinasuhteissa alun perinkin ollut muita Pohjoismaita heikompi luottamuksen ilmapiiri ja sopimisen kulttuuri johtuen työehtosopimusjärjestelmän myöhäisestä ja valtiovetoisesta synnystä? Onko Suomen länsi-integraation täydellistyminen NATO-jäsenyyden myötä vähentänyt sopimisen ja konsensuksen hakemisen tärkeyttä työnantajille? Vai onko kyse lopulta eniten taloudellisista tai poliittisista suhdannetekijöistä? Suomen nykyistä työmarkkinamurrosta selittävät toki osaltaan kaikki nämä tekijät, mutta analyysissamme suhdanteiden merkitys korostuu: ilman heikkoa taloudellista ja otollista poliittista suhdannetta näin laajamittaiseen hallitusvetoiseen ja työnantajien tukemaan työmarkkinoiden uudistamiseen tuskin olisi ryhdytty. Seurauksena voi olla Suomen työmarkkinamallin pysyvämpi muutos, mutta myös asteittainen paluu sopimiseen ja kompromisseihin.
format Article
id doaj-art-2f5d8512fbe04e2fb409324913d6172b
institution DOAJ
issn 0788-091X
2670-1758
language Finnish
publishDate 2025-04-01
publisher Työelämän tutkimusyhdistys ry
record_format Article
series Työelämän tutkimus
spelling doaj-art-2f5d8512fbe04e2fb409324913d6172b2025-08-20T03:08:06ZfinTyöelämän tutkimusyhdistys ryTyöelämän tutkimus0788-091X2670-17582025-04-0123110.37455/tt.156616Työmarkkinakulttuuri, geopolitiikka, suhdannetekijät – selityksiä Suomen työmarkkinoiden murroksilleIlkka Kärrylä0Maiju Wuokko1Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto Kesällä 2023 nimitetty Petteri Orpon hallitus sopi hallitusohjelmassaan historiallisen laajoista lainsäädäntöteitse toteutettavista työelämäuudistuksista, joista moni on jo ehditty toteuttaa. Uudistukset rajoittavat lakko-oikeutta, heikentävät työttömyysturvaa ja irtisanomissuojaa sekä laajentavat paikallista sopimista. Pohdimme kirjoituksessamme, millaiset historialliset tekijät voivat selittää Suomessa otettuja askeleita poispäin pohjoismaiselta sopimisen linjalta. Miksi työnantajat tukevat tai tavoittelevat tällaista muutosta? Onko Suomen työmarkkinasuhteissa alun perinkin ollut muita Pohjoismaita heikompi luottamuksen ilmapiiri ja sopimisen kulttuuri johtuen työehtosopimusjärjestelmän myöhäisestä ja valtiovetoisesta synnystä? Onko Suomen länsi-integraation täydellistyminen NATO-jäsenyyden myötä vähentänyt sopimisen ja konsensuksen hakemisen tärkeyttä työnantajille? Vai onko kyse lopulta eniten taloudellisista tai poliittisista suhdannetekijöistä? Suomen nykyistä työmarkkinamurrosta selittävät toki osaltaan kaikki nämä tekijät, mutta analyysissamme suhdanteiden merkitys korostuu: ilman heikkoa taloudellista ja otollista poliittista suhdannetta näin laajamittaiseen hallitusvetoiseen ja työnantajien tukemaan työmarkkinoiden uudistamiseen tuskin olisi ryhdytty. Seurauksena voi olla Suomen työmarkkinamallin pysyvämpi muutos, mutta myös asteittainen paluu sopimiseen ja kompromisseihin. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/156616
spellingShingle Ilkka Kärrylä
Maiju Wuokko
Työmarkkinakulttuuri, geopolitiikka, suhdannetekijät – selityksiä Suomen työmarkkinoiden murroksille
Työelämän tutkimus
title Työmarkkinakulttuuri, geopolitiikka, suhdannetekijät – selityksiä Suomen työmarkkinoiden murroksille
title_full Työmarkkinakulttuuri, geopolitiikka, suhdannetekijät – selityksiä Suomen työmarkkinoiden murroksille
title_fullStr Työmarkkinakulttuuri, geopolitiikka, suhdannetekijät – selityksiä Suomen työmarkkinoiden murroksille
title_full_unstemmed Työmarkkinakulttuuri, geopolitiikka, suhdannetekijät – selityksiä Suomen työmarkkinoiden murroksille
title_short Työmarkkinakulttuuri, geopolitiikka, suhdannetekijät – selityksiä Suomen työmarkkinoiden murroksille
title_sort tyomarkkinakulttuuri geopolitiikka suhdannetekijat selityksia suomen tyomarkkinoiden murroksille
url https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/156616
work_keys_str_mv AT ilkkakarryla tyomarkkinakulttuurigeopolitiikkasuhdannetekijatselityksiasuomentyomarkkinoidenmurroksille
AT maijuwuokko tyomarkkinakulttuurigeopolitiikkasuhdannetekijatselityksiasuomentyomarkkinoidenmurroksille